Oppimisen vaikeudet näkyvät aikuistenkin elämässä
Neuromoninaisuudella tarkoitetaan ihmisten neurobiologista moninaisuutta ja erilaisuutta siinä, miten aivomme toimivat. Siksi myös oppimisen vaikeudet voidaan laskea osaksi neuromoninaisuutta.
Tutkimusten mukaan noin 10 prosentilla aikuisista on diagnosoitu oppimisvaikeus ja lisäksi noin 10 prosenttia aikuisista kertoo itse koetuista oppimisen vaikeuksista. Molemmat ryhmät ovat muita harvemmin tyytyväisiä uraansa ja kertovat, että olisivat halunneet kouluttautua pidemmälle.
Oppimisvaikeuksista saatetaan kuitenkin edelleen ajatella, että ne koskettavat vain lapsia ja nuoria eivätkä ole asia, joka vaikuttaisi aikuisten koulutukseen tai työelämään. Vaikeudet eivät kuitenkaan häviä iän myötä, vaikka ihmiset monesti löytävätkin hyviä keinoja pärjätä pulmiensa kanssa tai suuntautuvat alalle, jossa omista haasteista ei ole haittaa.
Tein viime vuonna Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukselle Jotpalle julkaisun aikuisten oppimisen vaikeuksista. Julkaisu pureutuu ilmiöön Suomessa ja esittelee konkreettisia keinoja, joilla työnantajat ja oppilaitokset voivat tukea aikuisia, joilla on oppimisen pulmia.
Isolla joukolla aikuisia on haasteita perusosaamisessa
Suomalaisten lukutaito, matemaattinen osaaminen ja digitaidot ovat keskimäärin maailman parhaiden joukossa. Tämä selvisi muun muassa vuonna 2013 OECD:n aloitteesta tehdystä PIAAC-tutkimuksesta, joka selvitti aikuisten perustaitoja OECD-maissa.
Suomessa on kuitenkin iso joukko aikuisia, joilla on haasteita perusosaamisessa. Vuoden 2013 PIAAC-tutkimuksen mukaan Suomessa oli tuolloin 370 000 lukutaidoltaan heikkoa 16–65-vuotiasta aikuista. Lukemisessa keskihajonta oli Suomessa osallistujamaiden suurin eli Suomessa on paljon erittäin hyvin lukevia, mutta heidän lisäkseen myös heikosti lukevia aikuisia.
Numerotaidoiltaan heikkoja eli aikuisia, joilla on vaikeuksia peruslaskutoimituksissa, oli 450 000 henkilöä ja tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisutaidossa heikosti hyödyntäviä oli miljoona. Osalla ihmisistä voi olla samaan aikaan haastetta useammassa taidossa.
Vuoden 2022 Euroopan digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI) -raportin mukaan noin 20 prosenttia suomalaisista ei hallitse digitaalisia perustaitoja. On siis selvää, että Suomessa on iso joukko aikuisia, joilla on ongelmia perustaidoissa.
Oppimisen vaikeuksilla on merkittävä vaikutus elämänkulkuun
Oppimisen vaikeudet ovat merkittävä ilmiö Suomessa ja ne vaikuttavat huomattavasti yksilön elämänkulkuun. Ne voivat vaikuttaa koulutukseen ja työhön hakeutumiseen ja siihen, mitä elämänvalintoja henkilö pitää itselleen mahdollisena.
Oppimisen vaikeudet määrittyvät aina kulloisessakin yhteiskunnassa ja ajassa. Aiempina vuosikymmeninä heikompikin lukutaito on voinut riittää hyvin työssä selviytymiseen. Nyt monessa työssä vaaditaan aiempaa vahvempaa lukutaitoa ja kykyä käsitellä tietoa.
Digitaalisuus tuo uusia hyviä työvälineitä, jotka auttavat monia oppimisen pulmissa. Samaan aikaan ne voivat lisätä vaikeuksia, koska erilaiset työssä käytettävät sovellukset ja työkalut lisäävät hahmottamisen ja toiminnanohjauksen vaatimuksia.
Työvoimapula haastaa vahvistamaan työuria
Suomessa on pulaa työvoimasta ja vuosittain on ennakoitu avautuvan noin 60 000 uutta työpaikkaa. Siksi onkin tärkeää, ettei kenenkään koulupolku tai työura katkea tai ole hajanainen turhaan, vain siksi, ettei oppimisen vaikeutta ole tunnistettu ja siihen ei ole ollut tarjolla asianmukaista tukea.
Myös työsopimuslaki ja yhdenvertaisuuslaki velvoittavat työnantajia edistämään yhdenvertaisuutta. Se tarkoittaa esimerkiksi yhdenvertaisuuden toteutumisen arvioimista sekä työolojen kehittämistä sellaisiksi, että yhdenvertaisuus toteutuu työpaikan arjessa.
Etsitkö yrityksellesi tai tiimillesi koulutusta neuromonimuotoisuudesta? Tutustu koulutuksiin.
Lähetä viesti yhteydenottolomakkeella.
Lue lisää keinoista tukea oppimisen pulmissa: